Akateemiset ritariturnajaiset

Alecia Youngblood Jackson puhuu ’refrain’ käsitteestä mustassa kesämekossa. Joku takanani istuva on juuri avannut pullollisen omenaviinietikkaa. Tai ottanut kengät jaloistaan. Edellisen kerran kun oli pakko istua aloillaan vaikka teki mieli juosta karkuun nurkan taakse oksentamaan oli bussissa, matkalla hotellille ritariturnajaisten jälkeen. Olin seitsemän ja turnajaisissa Gran Canarian saarella oli bussilasteittain Aurinkomatkailevia suomalaisia. Joku oli ehkä sitä mieltä, että pimeässä jalkahiki ei haise.

Ihana änkyttävä itärannikon Chris osuu naulan kantaan sen jälkeen kun ei saa sanottua omaa nimeään isolle professorille illallispöydässä: ”These things are like being in highschool all over again. There’s hierarchies and it all depends on who you know and hang out with. The difference is now you realise that it’s not that serious really” Chris on kauppatavaraa, hän on nuori ja komea – änkytyskin lisää Stephen Hawkinsmaista kiehtovuutta – ja hyvästä yliopistosta. Kuka tahansa big shot professori haluaisi, että Chris istuisi hänen seurueessaan. Ja Chrisille on etua siitä, että hän istuu bigshotproffan seurueessa. Markkinat ovat nelijakoiset:

  1. Nuori tutkija, yleensä jatko-opiskelija, joka ei tunne juuri ketään ja juuri kukaan ei tunne häntä. Ei minkään arvoinen. Lähtee illan viimeisen session jälkeen hotellille ja odottaa turhaan sitä luvattua tekstiviestiä, jossa selviäisi illallisen jatkopaikka.
  2. Väitellyt, mutta vielä juniori tutkija, joka tuntee melkein kaikki, mutta juuri kukaan ei tunne häntä. Paitsi se yks jatko-opiskelija, joka erehtyy luulemaan, että pääsee piireihin hänen kauttaan. Ei juuri minkään arvoinen kenellekään muulle. Siteeraa hotshotproffia voidakseen sanoa siteeraavansa heitä. Ehdottaa illallispaikkaa kun kysytään, mutta kukaan ei valitse sitä.
  3. Vakiintunut tutkija, joka tuntee ihan kaikki ja joka tunnetaan jo siinä määrin, että hänen esitystään saapuu kuuntelemaan enemmän kuin kolme ihmistä. Arvokas keräilykohde hotshotproffalle jos hän jaksaa parveilla tämän ympärillä ja hakeutua ihaillen eturiviin kuuntelemaan jälleen uutta Deleuze-jumalanpalvelusta. Hyvänä opetuslapsena hän pääsee mukaan journaalien teemanumeroihin ja konferenssien symposiumeihin.
  4. Hotshotproffa, jonka kaikki tuntevat, mutta jonka ei tarvitse tuntea kaikkia. Tuolit loppuvat aina kesken kun seurakunta kokoontuu kuulemaan hänen sanaansa. Mutta hän lukee saman paperin kahdesti, joskus kolmesti ja todellisuudessa pelkää, että hänen suosionsa on hiipumassa. Mitä enemmän hän kerää ympärilleen nuorempia tutkijoita, sitä varmemmin hän pysyy saarnatuolissaan vielä seuraavanakin vuonna.

Sitten kun on vakiintunut tutkija ja on juuri siinä kynnyksellä, että hotshotproffat viitsisivät irrottautua toistensa kainaloista ja tulla kuuntelemaan paperiasi, universumi tekee intervention. Esitys sijoitetaan väärään ryhmään, sivurakennukseen, kylmään ja ankeaan huoneeseen, jonne ei koskaan saavu edes session puheenjohtajaa. Siinä meni mahdollisuutesi. Joudut istumaan yhä uusia postjumalanpalveluksia ja yrittämään seuraavana vuonna uudelleen.

Unless.

Paitsi jos on tapahtunut ihme. Jos joku hotshotproffa on oikeasti lukenut julkaisusi, ehkä useita, ja pyytää lounaalle. Tai jos kaksi hotshotproffaa on oikeasti lukenut julkaisujasi, tai kolme – laitetaan neljä. Ja lopulta täytyy todeta, että on lupautunut jo niin moneen teemanumeroon, kirjaan ja symposiumiin, että hyvät arvoisat professorit, astukaa rinkiin ja taistelkaa keskenänne. Kuka onnistuu niskalenkittämään toiset jollakin täysin uudella käsitteellä joka siirtää meidät Gilles-seurakunnasta eteenpäin. Voittaja saa jakamattoman ihailuni seuraavaksi vuodeksi. Voin myös hakea green tea lattea, arvioida papereita, kirjoittaa rahoitushakemuksia. Mutta vaadin saada päästä VIP-illalliselle.

Huomenna alkaa puolentoista vuorokauden laskeutuminen kotiin ja alas tältä pumpulipilveltä, joka on ollut hyperimelä ja tahmea ja täydellisen irti mistään todellisesta, mutta yhtä kaikki parasta pitkään aikaan. Minä en kellukaan pelastusveneessä, meitä onkin risteilylaivallinen ja siellä soittaa bändi, eikä se olkaan humppatrio vaan big band.

Kotona on tapettu joutsen ja otettu hoitoon harakka.

Advertisements

2 comments

  1. Henkisen näyttävyyden (vrt. Habermas näyttävyydestä) missikisat. Sitä se vaan on kaikkialla muuallakin, kuka tuntee kenet, kuka on se hyvä jätkä ja kenellä on positiivista tai vähintään sopivaa mainettaa. Substanssilla ei aina niin väliä. Kunhan se asia on oikealta taholta oikein julistettu. Ja kenellä on oikeus sanoa tai olla kriittinen. Jos sinulla on substanssia, joku varastaa sen ja myy kovemmalla hinnalla eteenpäin.

    Liked by 1 person

  2. No kyllä! Kiehtovan kieroa 😀
    Mulle kävi kerran niin, että vähän vanhempi nainen yritti tulla juttelemaan parin teemaryhmän välillä. Muistan ajatelleeni, ettei mulla ole aikaa kenellekään random mummolle, täytyy ehtiä puhua hyödyllisempien ihmisten kanssa. Se vaan yritti sinnikkäästi kunnes lopulta toivotti hyvää loppukonferenssia samalla kun vaivauduin vilkaisemaan sen nimikylttiä, jossa luki Susanne Gannon (olin edellisen vuoden viettänyt lukien Gannonin tekstejä). Katoin sen loittonevaa mummonselkää ja potkin itseäni persuuksille.

    Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s