Hir-vit-tä-vän pitkä lintupäivitys

Minun unelmaelämäni olisi sellaista, että saisin elantoni tästä pyörityksestä ja siitä kirjoittamisesta. Tutkijan elo on ihan mukavaa, mutta tässä kotitilan (voidaan puhua tilasta, vaikka kyseessä on tavallisen lähiön tavallinen omakotitalo sillä minulla on siipikarjatilallisen tunnus ja kaikki) pidossa kuluu kyllä päivä aamusta iltaan ja koskaan ei jää sellainen olo ettei olisi saanut mitään aikaiseksi.

Aamulla lapset rymyävät sisään teltasta. Yö on nukuttu hyvin vaikka naapurin poikamies on kavereineen ampunut ilmakiväärillä aamuyöhön ja toisen naapurin saksanpaimenkoirat ovat haukkuneet häkissään taukoamatta kaksi tuntia keskellä yötä.

Aamukierros: pääskyjen ruokinta, haukan kukkopojat sulamaan, kanat pihalle, lapsille aamupala, koirien aamulenkki, imurointi ja pyykinpesua, lapsille raivoamista koska he eivät osallistu siivoukseen, ruokaostokset, raippaostokset ja punaviiniä tonkka. Tervapääskyt Liia ja Myy punnitaan ja ruokitaan. Ruokana on vähärasvaista naudan jauhelihaa, annoksena gramma kerrallaan ja ruokintaväli kaksi tuntia (ei yöllä kuitenkaan). Liia (35g) on jo aikuinen, siipensä loukannut pääsky. Se ei osaa ottaa ruokaa ihmisen kädestä, sen nokka täytyy avata ja jauhettua lehmää asetella sen suuhun tarpeeksi perälle, jotta se nielee. Myy (47g) sen sijaan on pesäpoikanen, jonka joku löysi maasta ja joka päätyi onnekkaasti meidän keittiömme pääskytasolle hoitoon (se on leivontataso, mutta loppukesästä meillä ei leivota koska se täyttyy pääskyistä).

Poikaset oppivat parissa päivässä, että tekopesän ylle ilmaantuva ihmishahmo tarkoittaa ruokaa: ne nappaavat gramman lehmäpallon sormista vikkelästi. Tämän kesän ensimmäiset pääskyt saapuivat tällä viikolla. Vuoden jälkeen tervapääskyn kämmenelle nostaminen on kuin palaisi kotiin, pääsee itku eikä kukaan näe. Ne tuntuvat aina samalta, vaikka jokainen vähän eriltä. Painautuvat kämmenelle matalaksi ja tarrautuvat pienillä kynsillään kiinni. Meillä ruokitaan ja hoidellaan niitä lentoikään asti. Parin tunnin ruokailuväli tarkoittaa, että loppukesän lyhyilläkin mökkireissuilla pakataan linnut mukaan ja jauhelihapalloja taiteillaan kylmäkallen päälle auton hansikaslokeroon.

Aamukierrokseen kuuluvat raippaostokset. Minulle tummanvihreä, pienemmälle lapselle punainen (minulle myös letityskuminauhoja, koska taannun karsinassa aina 12-vuotiaaksi tytöksi ja alan letittää hevosten harjoja). Pienempi lapsi haluaa isona eläintenhoitajaksi ja tallin isännän apuriksi. Kerron, että aika lähellä on maaseutuopiston hevoskeskus ja että kannattaa opiskella myös kengittäjäksi ja pieneläinhoitajaksi. Meillä on pihalla oikean ponin kokoinen lasikuiturunkoinen hevonen. Istumme kahdestaan sen selässä ja näytän miten raippaa pidetään kädessä yhdessä ohjien kanssa. Pienempi lapsi haluaa tietää lisää. Hän ei näe ilmettäni koska istun hänen takanaan tekohevosen lautasten päällä.

Epäuskoisena kerron vähän lisää, mutta se ei riitä. Vieläkin lisää. Lapsi, joka ei HA-LU-A, että häntä opetetaan; sellainen lapsi sanoo ”lisää”. Kaivan esille Peter Kraftlin kirjan vaihtoehtokouluista ja selaan lukuun, jossa käsitellään maatilakouluja. Mietin voisiko luottokortin luottorajaa korottaa vieläkin, että saisinko meidät kaikki Britanniaan nyt vaikka heti syksyllä ja lapsen sinne maatilakouluun. Kai sielläkin riittäisi hoidettavia lintuja.

Päiväkierros: kanojen munien keruu, varikselle ruokaa ja vettä, pääskyjen ruokinta jatkuu, ehkä altaassa pulikointia jos on aikaa, pyykit narulle ja hetken päästä alas sadekuuron ajaksi, sitten takaisin narulle. Tuulihaukalle kukkopojat. Kyydin järjestelyä toiselle tuulihaukalle, joka on parin tunnin ajomatkan päässä. Soitto siipirikosta pulusta: ainoan vapaana olevan häkin puhdistus. Ai niin: lounas lapsille.

Lainan ja Inkerin munat löytyvät samasta pesästä. Laitan ne paitulin vasempaan etutaskuun ja punaviinilasi matkaa oikeassa kädessä. Jos munat laittaisi oikeaan taskuun, ei tunnoton reisi muistuttaisi kahdesta tuoreesta kananmunasta ja aivan kohta nojaisin johonkin ja taskusta valuisi Taunon ja kanojensa jälkeläisiä nestemäisessä muodossa. Asta hautoo tyhjää pesää. Nyt jos omakotitalo ei sijaitsisi kaava-alueella siirtäisin Lainan ja Inkerin munat Astan alle ja meillä olisi kolmen viikon päästä kaksi pientä tipua. Käsien pesu. Gramman pallojen muotoilu. Aina ensin pieni Myy, koska Liia aivastelee ja voi olla sairas. Myy on tähänastisista pääskynpojista tomerin. Se painaa paljon ja tarttuu punnittaessa pienillä kynsillään terävästi kiinni. Jauhelihapalloa täytyy koskettaa sen oikeaa suupieltä vasten, vasen ei käy, ja se nappaa sen hienosti.

Varikselle pääskyiltä jäänyttä jauhelihaa ja juustonjämät. Veden sekaan kanojen monivitamiinia. Vaikka ei se taida auttaa: Kuura tuli meille viime syksynä ilman siipisulkia ja pyrstösulkia. Sen uusia sulkia on odoteltu jo yli puoli vuotta. Niin sanottuja cityvariksia ei olla vielä tutkittu tarpeeksi: niiden epämuodostuneet huonot sulat saattavat olla geneettinen virhe eikä sulkasato tuota mitään parempaa. Häkki tarvitaan uudelle tuulihaukalle. Kuura joudutaan todennäköisesti lopettamaan. Se on eläväinen ja nokkela varis, joka puuhailee isossa häkissä kaikenlaista, piilottaa ruokaa ja leikkii. Ehdotan puolisolle, että hän rakentaisi pihalle vielä yhden häkin. Piiloon niiden kolmen nurkkakuusen alle. Kukaan ei varmasti huomaisi.

Nubi, muutaman viikon hoidossa ollut siipirikko tuulihaukka pääsee Heinolan lintutarhaan pysyväksi asukiksi. Sen siipi ei koskaan tule lentokuntoon, mutta päättelemme sen puolesta, että se haluaa silti elää. Ajamme siis parin viikon päästä puolison kanssa Flow-festareille haukka takapenkillä. Pysähdymme Heinolassa ja kysyn myös onko heillä isoja papukaijoja loppuelämän kodin tarpeessa. Meillä on iso talo. Harkitsen vakavasti yhden huoneen muuttamista sisähoitohäkiksi. Sitten kun alamme tehdä tätä kokopäiväisesti.

Paitsi kirjoittajaretriittejä, voisimme järjestää rengastuskursseja, luontovalokuvausretkiä ja kesäleirejä. Voisin ottaa meille kotikoululaisia lintukouluun: kun pitelee tervapääskyn poikasta ja syöttää sitä gramman kerrallaan joka toinen tunti, täytyy varmasti tapahtua jotakin ihmiseksi kasvamisen saralla ellei ole täysi sosiopaatti.

Mutta tietystikään siihen ei voisi luottaa vaan opetusministerin toivetta seuraten täytyisi sekin kasvaminen mitata jotenkin aukottomasti. Että mikä siinä kasvaa ja miten. Voisin vaikka punnita aina ensin pääskyn (35g) ja sitten lapsen (35kg) ja mitata niiden päänympärykset, sitten tekisin sanavarastotestin ja toteaisin, että lapsen sanavarasto on kasvanut ilmauksilla ”kiitäjälintu”, ”riippumajalka” ja ”pesäpaikkauskollisuus”. Mittaisin vielä varmuuden vuoksi lapsen ja pääskyn kallonmuodot ja pikkuvarpaiden pituudet.

Pienempi lapsi, joka etsii sankareita joihin samaistua, opettelee ruokkimaan Myy-pääskyä. Tervapääsky on koko lintumaailman nopeimpia lentäjiä eikä mikään petolintu saa sitä kiinni vaakalennossa.

Iltakierros: kanalaan unohtunut punaviinilasi täytyy tyhjentää, uinti altaassa ennen kuin alkaa sataa, viikonlopun mökkireissua varten kaksi kuljetuslaatikkoa, pyyhkeitä, kosteuspyyhkeitä, kylmäkalleja pakastimeen, naudanjauhelihaa kaupasta (yritän taas kassalla häveten isoon ääneen todeta että “Lintujen ruoaksi, ei meillä muuten lihaa…”), lapset eivät ole saaneet iltaruokaa! Koetan gramman juustopalloja, mutta kumpikaan ei avaa suutaan. Pyykit ovat olleet narulla jo kaksissa sadekuuroissa, pulu haetaan hoitoon ja laaditaan pankille uskottava lainahakemus maatilan ostamiseksi lintuhoitolan ja maatilakoulun perustamista varten.

Advertisements

2 comments

  1. Kirjoitat niin mainiosti – tätäkin lukiessa vuorotellen nauraa hörötin ja pyyhin kyyneltä silmäänurkasta. Hyvää elokuuta pääskyille ja muillekin!

    Liked by 1 person

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s