Kick-ass jalitsumimmi Zairesta

”Kato tää on Nick Fury, se on ruskea. JA se on hyvis!”

On kamalan harvinaista, että lapsen ulottuvilla oleva sankari on ruskea. On aika harvinaista, että kukaan muu lapsen elämässä olisi ruskea. Lapsi ei millään usko, että edes voisi olla suomalainen koska ”Ei suomalaiset ole ruskeita”. Eikä se ole mikään suuri surun tai ahdistuksen aihe. Se vain on fakta hänelle. Niin hän on kasvanut sen ymmärtämään kaikesta mikä ympäröi. Ja sekin, että hän joutuu isona vankilaan. Ja että isompi lapsi on tietysti rakkaampi koska hän on vaalea.

Mutta nyt on Nick Fury (Ultimate-versio, tavallinen vanhempi Nick Fury on vaalea). Marvelin hyvis, joka toimii välittäjänä supersankarien ja USAn hallituksen välillä. Nick herää henkiin läksyjen jälkeen tabletilta Marvel Superheroes ja Avengers -peleissä. Ja katson sormien läpi peliaikaa vähän pidemmäksi koska Nick on ruskea JA hyvis. Ja ohjailee USA:n hallitusta.

Ja samalla saan aikaa lajitella neljän viikon aikana saunan lauteille kertyneet puhtaat pyykit. Se on imuroinnin jälkeen tylsintä ikinä, joten raahaan lauteille Airin ja delegoin sen näyttämään tositapahtumiin perustuvan Netflix-leffan Bienvenue à Marly-Gomont (Julien Rambaldi 2016). Pyykit on lajiteltu kun Zairesta Ranskaan maalaiskylään muuttanut Seyolo Zantoko saa viimein ensimmäisen potilaan vastaanotollensa. Kyläläiset ovat käyneet naapurikaupungissa lääkärissä koska ovat vakuuttuneita, että oman kylän musta lääkäri on poppamies. Kotimaassaan Seyololle oli tarjottu yksinvaltias Mobutu Sese Sekon henkilääkärin virkaa, mutta hän ei halunnut työskennellä riistäjälle. Kuljemme Airin kanssa keittiöön.

Kun tiskikoneen tyhjennyksestä on jäljellä enää ruokailuvälineet käy niin, että pormestarien vaalien alla Seyolo joutuu poliittisen pelin mustaksi lampaaksi ja hänen lääkärinlupansa perutaan. Voivottelen tilannetta niin isoon ääneen, että molemmat lapset löytävät viereeni ruudun ääreen. Teen pyttipannua ja selostan lapsille mitä elokuvassa on tapahtunut. Astan ja Inkerin munat rikotaan pannuun sillä hetkellä kun selviää, että Seyolon tytär Sivi pelastaa tilanteen. Sivi on kick-ass jalitsumimmi (ja minun lapseni vielä sen verran lapsia, ettei nelikymppisen äitin mukanuorekas ilmaus ärsytä yhtään). Kylän miesten joukkueeseen soluttautuneena Sivi on auttanut joukkueen tärkeään karsintaotteluun eikä kylässä haluta menettää parasta pelaajaa. Niinpä oikea pormestari äänestetään voittoon, Seyolo saa lääkärinlupansa takaisin ja asiakkaitakin riittää hänen elämänsä loppuun asti. Zairesta tulee sillä välin Kongon demokraattinen tasavalta, mutta Ranskan kansalaisuuden saanut Seyolo ei palaa sinne enää koskaan.

On menossa jotenkin yltäkylläinen viikko. Olen saanut kolmesti pusun lapselta. Yhdesti jopa poskelle. Ja aika ennenkuulumattomasti olen kuullut myös toisesta huoneesta epävarman mutta selvän ”Äiti, minä rakastan sinä”. Se oli varmaan turvallista sanoa kun oli seinä välissä ja kun sanoja ei sanonut aivan juuri oikein. Silloin Valtavan Ison Asian sai sanottua vähän vaivihkaa ja ei niin läheltä. Että jos jotakin menisikin pieleen, niin ei ainakaan tuntuisi, että menettää Valtavan Ison Asian.

Nostan pöytään soijanakkipyttipannua sinapilla ja ketsupilla. Pikku Nick Fury (Ultimate) ottaa kaksi annosta ja miettii, että haluaisi opetella Englannin lisäksi vielä jotakin toista kieltä. Ehdotan ranskaa, mutta hän on miettinyt viittomakieltä. Päätämme kirjoittaa opettajalle ja kysyä voiko koulussa opetella viittomakieltä. Kaikkien kuurojen ja tukiviittomia käyttävien sankari – Nick Fury Junior, ruskea.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s