Lean kanssa

Olen nyt katsellut Leaa jo jonkin aikaa eri silmällä. Ollaan tunnettu kohta kahdeksan vuotta, luulisi ettei uusia silmiä enää löydy, mutta niin vain hän näyttää yhtäkkiä uudelta ja jännittävältä. Paria vuotta vaille kolmikymppisenä hän on aika passelisti itseäni nuorempi – pitää vauhdissa ja kunnossa. Tärkeintä on kuitenkin, että lapset ja koirat tykkäävät Leasta valtavasti.

Lea on 1990-luvun nousukauden lapsi. Syntyi hetken ennen notkahdusta ja se näkyy: hän on iso, sellainen mahtipontisen kokoinen. Löytyy kaaria ja kumpuja ja helmoihin mahtuisi isompikin katras kuin mitä minulta löytyy. Meissä on paljon samankaltaisuuksia, vaikka toki myös eroja. Molemmat ovat järkeviä ja maatiaishenkisiä – lempimateriaaleista kärjessä on puu ja kaiken keskellä on leivinuuni, jossa voi paistaa ruislimppuja.

Se mikä meitä myös yhdistää, muttei aina liene järkevää, on että molemilla lämpeneminen tapahtuu ylhäältä käsin. Lealla se tarkoittaa kattopaneeleissa juoksevia lämmityslankoja, minulla sitä, että istun varpaat kylmänä Lean leivinuunin vieressä ja kaipaan ajatteluseuraa.

En olisi itse valinnut uurrereunaisia paneeliovia ja krumeluurikahvoja, en kreikkalaista ravintolaa imitoivaa rapattua holvikaarta, en valemarmorisia lattialaattoja takkahuoneeseen tai poreammetta kylpyhuoneeseen. Mutta ei Leakaan varmasti halunnut koirankynsiä raapimaan parkettia rei’ille, kiukkuista lasta potkaisemaan jalkansa seinästä läpi tai puluja, variksia ja undulaatteja kuorruttamaan joka paikkaa ulosteillaan. Me teemme kompromisseja. Keittiö sai mattamustat lattialaatat ja jokainen seinä on maalattu vähän eri värillä – sävyillä, jotka eivät korosta vaan häivyttävät souvlaki-tunnelmaa.

Syntyessään Lea verhoiltiin laudoilla, jotka oli sahattu yrittäjäperheen omasta metsästä kaadetuista hirsistä. Yhtä leveää lautaa saa hetken etsiä. Ja vaikka muodot oli hahmotellut oikein arkkitehti, eikä yksikään sivu ole suora, maalattiin Lea punamullalla ja ikkunanpielet valkoisella. Kummallinen postmoderni kansallisromanttinen yritys sai nimen Talo Lea. Sitten tuli lama ja yrittäjäperhe teki konkurssin ehdittyään hädin tuskin muuttaa asumaan uuteen taloonsa. Leasta tuli huutolaislapsi.

Nyt minun pitäisi tehdä järkevästi ja jättää Lea. Se on kovin kallis ja vaatelias yhden ihmisen ylläpidettäväksi. Pakkasella sen kahta tulipesää on lämmitettävä päivittäin, paukkupakkasilla kahdesti päivässä. Lumitöitä ja muita pihahommia on kahden tontin edestä, sillä Lealle varattiin aikanaan kahden talon verran tonttitilaa. Edessä on myös remontteja, jotta Lean voi saatella hyväkuntoisena keski-ikään. Olinkin aluksi ihan valmis siirtymään eteenpäin. Olin kuunnellut vuosia kuinka toinen aikuinen tuskaili taloa, jota ei koskaan oikeasti valinnut. Soimasi Leaa milloin mistäkin. Olin nähnyt talon pitkään hänen silmillään.

Mutta minä olen kovin kiintyvää sorttia ja Lea on alkanut tuntua sympaattiselta kanssaeläjältä. Se huokailee ja ontuu, mutta niin teen minäkin. Mistä muka löytäisin toisen talon, jonne saisin siirrettyä neljätoistapäisen laumani? Sellaisen, joka sijaitsisi yhtä lähellä tallia, jotta viidestoistakin perheenjäsen pysyisi mukana menossa. Sellaisen, josta löytyisi jokaiselle omanlaisensa paikka: orsi, sänky, hiekkakylpypaikka auringosta, parvi, uuninkylki, rikkinäinen poreamme, kokonainen lintupuu.

Lean ja minun yhteinen tulevaisuus on nyt pankkivirkailijan käsissä. Toivomme kumpikin, että uusi vuosi toisi mukanaan myötätuulta, joka heittäisi pankkihenkilön silmiin nätisti hiekkaa tai jotakin vähemmän hankaavaa, mutta silti sumentavaa materiaalia, ja hän myöntäisi minulle hieman liian ison lainan.

 

 

 

Advertisements

2 comments

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s